Seksuaalirikollisten palkkaaminen lapsityöhön jää lailliseksiMaanantai 10.1.2011 klo 1.04 - Johannes Remy
Nykyään voimassa olevaa lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (14.6.2002/504) ”sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön, johon pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa”. Tuolloin hyväksytystä hallituksen esityksestä (HE 3/2002, s. 27) ilmenee, etteivät määritelmään sisälly sairaaloiden ulkopuolella työskentelevät lääkärit eikä kasvatus- ja perheneuvoloiden henkilökunta. Rikostaustaotetta ei vaadita myöskään muulta lastensuojelun henkilökunnalta kuin laitoshuollon hoito- ja kasvatushenkilöstöltä. Hallituksen esityksen HE 3/2002, s. 27 mukaan ”Työtehtävät, joissa ollaan satunnaisesti kontaktissa lapseen kuten lääkärin vastaanottotilanteet tai kasvatus- ja perheneuvolatoiminta, eivät tulisi menettelyn piiriin”. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä rikostaustaotteen vaatimisen soveltamisalaa ei ehdoteta laajennettavaksi, vaan esityksen sivulla 24 todetaan, ettei allekirjoitettu sopimus edellytä laajentamista. Koska esityksessä ei myöskään toisteta HE 3/2002:n rajausta, lain soveltamisalan suppeus saattaa jäädä huomaamatta monelta kansanedustajalta. Rikostaustaotteen vaatimiseen joko kaikilta tai ainakin erityisesti lasten kanssa työskenteleviltä lääkäreiltä, kuten lastenlääkäreiltä ja lastenpsykiatreilta, on kuitenkin painavia syitä. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi tapahtua myös kertaluontoisessa tapaamisessa lapsen kanssa. Lisäksi lääkärit käyttävät usein toimessaan merkittävää valtaa ja tekevät päätöksiä, joilla on suuri vaikutus lasten elämään. Kun lääkäri hoitaa tai diagnosoi seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunutta lasta, on suotavaa, ettei lääkäri itse ole syyllistynyt hyväksikäyttöön. Samaa voidaan sanoa lastensuojelun henkilökunnasta. On itse asiassa jokseenkin omituinen näkemys, ettei päätoiminen lastensuojelutyö anna aihetta rikostaustaotteen vaatimiseen. Lakiesityksen sanamuotoa olisikin muutettava sellaiseksi, että myös sosiaalityöntekijät ja lääkärit tulisivat lain piiriin ainakin siltä osin kuin he työskentelevät lasten kanssa. Lasten- ja perheneuvoloiden henkilökunta tulisi saada lain piiriin kokonaisuudessaan. Toinen rikostaustaotteen vaatimista koskevan lain uudistamiseen liittyvä epäkohta on se, että laki velvoittaa työhönottajia ainoastaan vaatimaan rikostaustaotteen esittämistä, muttei erikseen kiellä lasta vastaan tehtyyn rikokseen syyllistyneen palkkaamista. Näin ollen rikostaustaotteen vaatimisen laiminlyöminen on sakoilla rangaistava teko, mutta seksuaalirikollisen palkkaaminen lapsityöhön on sallittua. Käsiteltävänä olevan esityksen perusteluosassa sivulla 25 kirjoitetaan seuraavaa: ”Rikostaustan selvittämistä koskevasta tai muustakaan lainsäädännöstä ei Suomessa johdu ammattikieltoa työskennellä lasten kanssa. Selvittämismenettelyn tarkoituksena on kuitenkin estää se, että lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomitut työskentelevät lasten kanssa. Näin on siis mahdollista päästä ammattikieltojärjestelmää vastaavaan lopputulokseen. Vaikka voimassa olevan lain perusteella hakijan soveltuvuus tehtävään jää työnantajan tai viranomaisen yksittäistapauksessa arvioitavaksi, rikostaustan selvittämislain esitöissä korostetaan seksuaalirikoksiin syyllistyneiden palkkaustilanteissa huolellista harkintaa ja sitä, että laki ennalta ehkäisevästi ohjaa rikostaustaa omaavia henkilöitä hakeutumaan töihin, joissa ei työskennellä lasten kanssa (HE 3/2002, vp, s. 33/II). Tiedossa ei ole tapauksia, joissa henkilön olisi sallittu aloittaa työskentely tilanteessa, jossa rikosrekisterin otteesta on ilmennyt taustan selvittämismenettelyssä otteeseen merkittävä rikos”. Yllä lainatut perustelut nykyisen järjestelyn jatkamiselle eivät ole kestäviä. Oikeusrekisterikeskus ei ole koskaan selvittänyt rikostaustaotteen vaikutusta palkkauspäätöksiin, koska sellaisen selvityksen tekeminen ei kuulu sen tehtäviin. Rikostaustaotteen sisältö jää yksinomaan työhönottajan ja palkatun itsensä haltuun. Näin ollen ei ole mikään ihme, ettei tiedossa ole tapauksia, joissa seksuaalirikokseen syyllistynyt olisi palkattu lapsityöhön. Lisäksi on ristiriitaista kirjoittaa lain ennalta ehkäisevästä tavoitteesta ja samalla perustella tähänastisella tiedolla sitä, ettei lakia ole tältä osin syytä täsmentää. Lakiin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä on lisättävä kielto palkata lasta vastaan tehtyyn väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistynyt lapsityöhön. Tällainen palkkaaminen on myös säädettävä rangaistavaksi. Yleensäkin olisi suotavaa, että lastensuojelua koskevat poliittiset päätökset tehtäisiin avoimen poliittisen keskustelun kautta eduskunnassa ennemmin kuin piilottaen ne virkamiestyönä kirjoitettuihin viittauksiin vuosia vanhojen hallituksen esitysten perusteluosiin.
|
|
Avainsanat: lastensuojelu, rikosrekisteri, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö |
|
|
28.3.2011 20.31
Papa Olof
Helsingin Sanomat 1.10.2010. |
|
18.4.2011 6.47
Johannes Remy
Hyvä Papa Olof, |
|
18.4.2011 6.53
Johannes Remy
Poistin postaukset, joissa tuomittu oli liian selvästi tunnistettavissa nimellä tai muuten. Kannatan ylipäänsä nimien julkaisemista, mutta ainakin toistaiseksi tahdon välttää tarpeettomia oikeusjuttuja. Ilta-Sanomilla on enemmän varaa juristin palkkaamiseen kuin minulla. Mietin keinoa ratkaista tämä ongelma. |
|
12.5.2011 20.03
Papa Olof.
Tasa-arvovaltuutettu. |
Olen pitkään pohtinuut, miksi pedofiliasta vaietaan, mutta perheen sisäissitä hyväksikäytöistä uutisoidaan hyvin ahkerasti.
Onko kysymyksessä peitetarina?
Pääkaupunkseutui lehti 30.6.2009.
Helsingin poliisi tutkii laajaa lasten hyväksikäyttöä.
Helsingin käräjäoikeus on vanginnut hieman yli 40-vuotiaan miehen epäiltynä vuosikausia jatkuneesta pedofiliasta.
Hänen epäillään syyllistyneen kahteen törkeään lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöön, kahteen raiskaukseen ja kahteen sukupuoliyhteyteen lähisukulaisen kanssa.
Törkeiden hyväksikäyttöjen epäillään alkaneen vuosina 1999 ja 2000 ja muiden rikosten vuosina 2004 ja 2005. Kaikkien epäiltyjen rikosten tekoaika on päättynyt vasta viime sunnuntaina. Rikosten epäilllään tapahtuneen Helsingissä.
Tutkinnanjohtaja Jonna Turunen kertoo, että rikostutkinta on vasta käynnistynyt ja se tulee kestämään useita kuukausia.
Poliisi aikoo kuulla lukuisia ihmisiä tutkinnan aikana. Turusen mukaan poliisi ei epäile muiden kuin vangitun miehen syyllistyneen rikoksiin.
Lasse Kerkelä, HS