Suomalaisten ihmisoikeudet ja oikeusturva

Share |

Sunnuntai 27.4.2008 klo 17.35 - Johannes Remy


 

Venäläisten oikeuksista Suomessa oli YK:ssa huolissaan myös Euroopan Neuvoston ihmisoikeusasiamies (Commissioner for Human Rights). Hän tuo esiin muun muassa venäläislapsiin koulussa kohdistuvan kiusaamisen. Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto on ottanut kantaa toiseen järeään epäkohtaan: liiton mukaan poliisissa on ollut haluttomuutta venäläisiin kohdistuneiden väkivaltarikosten asialliseen tutkintaan.

 

Suomessa ajatellaan usein hallintokulttuurimme olevan läpinäkyvää ja rehellistä ainakin verrattuna muihin maihin. Toki asioita hoidetaan meillä paremmin kuin esimerkiksi useimmissa aiemmissa aiemmin kommunistivallan alla eläneissä maissa. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tilastot kertovat kuitenkin karua kieltään: väkilukuun suhteutettuna Suomesta tulee enemmän kanteluita kuin yhdestäkään muusta Euroopan maasta, jossa kommunistit eivät ole olleet vallassa (Ihmisoikeustuomioistuimen raportti vuodelta 2007, sen tilasto-osassa maakohtaiset tiedot 1998-2007. www.echr.coe.int/ECHR). Epäasiallinen viranomaistoiminta koskettaa myös valtaväestöä. Se voi tulla kenen hyvänsä osaksi.

 

Missä on vika? Ensinnäkin kansallisissa myyteissämme, joissa suomalaisuus liitetään automaattisesti rehellisyyteen ja kotimainen virkamies on jo autonomian ajasta lähtien laillisuuden puolustaja. Toinen syy on se, että epäasianmukaisen viranomaiskohtelun uhriksi joutuneella kansalaisella on käytettävissään liian vähäiset keinot saada ääntään kuuluviin. Aiheellinenkin valitus oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille johtaa parhaassa tapauksessa tulokseen vasta vuosien kuluttua. Valitettavan usein hyvän hallintotavan noudattaminen jää riippumaan vain virkamiehen omasta kunnollisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Onneksi suurimmalla osalla virkamiehistä nämä asiat ovat kunnossa. 

 

Kansallisia myyttejä ei muuteta pyrkimällä kaupunginvaltuustoon, ja kansalaisten yleisen oikeusturvan parantaminen vaatii Helsinkiä laajempia toimenpiteitä. Kuitenkin myös kunnallisessa luottamustoimessa voi toimia kansalaisten oikeusturvan hyväksi. Kaupunkilaisilla on oikeus saada viranomaisilta asiallista palvelua. Yksi kunnallisten luottamushenkilöiden tehtävistä on valvoa, että niin myös käy. Jos kuulen kaupunkilaiselta epäasiallisesta viranomaistoiminnasta, en ainakaan suoralta kädeltä usko hänen harhautuvan tai valehtelevan, vaan haluan kuulla lisää ja selvittää asian. Olkaamme kansalaisia, ei hallintoalamaisia.


Kommentit

6.10.2008 23.11  Kari Havas

Pää sääntöisesti ei ole yksikään vuosi tuonnut yhtään virkarikossyytettä, vaikka valituksia eduskunnan oik. asiam. tulee 3600kpl.
Merkillistä.
Muutama huomautus ei muuta.
Lisäksi valittajaa on kohdeltu omituisesti virkamiesten taholta valituksen tekemisen jälkeen

12.10.2008 11.28  Johannes Remy

Hyvä Kari Havas,

Olet täysin oikeassa. Virkakuntamme kehno tila johtuu paljolti siitä, ettei virkamiesten useimmiten tarvitse kantaa vastuuta mielivaltaisista tai lainvastaisista päätöksistä. Kokemuksesta tiedän hallintokanteluiden käsittelyn olevan usein täysin surrealistisella tasolla. Osavastuu tästä on tiedotusvälineillä, jotka pitävät viranomaispäätöstä totuuden kriteerinä. On toimittajien vika, että Suomi on epärealistisesti kärkipäässä kansainvälisissä korruptoitumattomuusvertailuissa. Onneksi kansalaisten kokemukset pääsevät sentään netin kautta jonkin verran julkisuuteen. Uskon asioiden kääntyvän parempaan suuntaan, mutta muutokseen kuluu vielä paljon aikaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini