Lisäys koskien perhehoitoon sijoitettuja lapsia

Share |

Tiistai 18.1.2011 klo 0:22 - Johannes Remy


 

Viimeisissä kahdessa kirjoituksessani olen käsitellyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan liittyviä lakiesityksiä, jotka jättävät sangen paljon toivomisen varaa.

Noiden kirjoitusten jälkeen olen ollut yhteydessä savonlinnalaiseen Kimmo Käärmelahteen, joka kiinnitti huomiotani perhehoitoon lastensuojelullisena toimenpiteenä sijoitettujen lasten tilanteeseen. Perhehoidosta sopimisen yhteydessä vain yhden perheenjäsenen on esitettävä rikostaustaote. Näin ollen on laillista ja hyvinkin mahdollista, että huostaanotettuja lapsia sijoitetaan seksuaali- ja väkivaltarikollisten perheisiin, kunhan yhdellä aikuisella perheenjäsenellä ei ole tilillään rikoksia.

Suomessa tehdään väkilukuun suhteutettuna noin 50% enemmän huostaanottoja kuin Ruotsissa. Lastensuojelun rahoitusmalli suosii huostaanottoja: ns. lastensuojelukerroin, jonka mukaan kunta saa valtionosuutta, lasketaan kunnassa tehtyjen huostaanottojen määrän perusteella. Muut lastensuojelutoimet sen sijaan eivät vaikuta kunnan saamaan valtionosuuteen. Huostaanottojen määrä onkin kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti, eikä kasvulle näy loppua. Eduskunta on kahdesti ottanut kannan, jonka mukaan lastensuojelukerrointa olisi muutettava monipuolisemmaksi siten, ettei se johtaisi huostaanottojen määrän kasvuun. Mitään ei kuitenkaan näytä tapahtuvan.  

Nykyiset lait ja hallintokäytäntö mahdollistavat sen, että lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan seksuaali- tai väkivaltarikollisen kotiin. Ainakaan tällaisen lopputuloksen välttämiseksi ei ole olemassa minkäänlaista mekanismia. Toki kunnalla on velvoite tarkkailla perhehoidon asianmukaisuutta, mutta miten kunnan viranomaiset huolehtivat tästä, kun rikostaustaotetta ei kerran saa vaatia kaikilta perheenjäseniltä?

Onko Suomessa seksuaali- tai väkivaltarikollisten koteihin sijoitettuja lapsia? Jos on, kuinka paljon heitä on? Miten on mahdollista, ettei epäkohdan estämiseksi ole tehty mitään? Toivottavasti saamme vastaukset näihin kysymyksiin pian. Aion voimieni mukaan pitää tästä ääntä niin, että mahdollisimman harva päätöksentekijä voisi myöhemmin väittää, ettei tiennyt mitään.

Kimmo Käärmelahden blogi on luettavissa osoitteessa:

www.käärmelahti.fi

 

Avainsanat: lastensuojelu, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, rikostaustaote


Kommentit

21.1.2011 7:40  Kimmo Käärmelahti

Johannes jatkaa hyvää asiaa.

Täsmennyksenä sen verran, että nykyään monet kunnat edellyttävät perhehoidon osalta sopimuksen allekirjoittamista molempien sijaisvanhempien osalta, mutta edelleen on kuntia, joissa sopimus tehdään vain toisen, useimmiten perheen äidin, kanssa. Tällöin on olemassa riski, että toisella vanhemmalla on rikostausta, joka jää selvittämättä.

Sosiaalityöntekijöiden pitäisi tehdä uudesta sijaisperheestä perheselvitys, mutta käytännössä näin jää usein sosiaalityöntekijöiden kohtuuttoman työmäärän vuoksi tekemättä. Myös tästä porsaanreiästä saattaa lipsahtaa joku sika lävitse.

Mitäpä olette muuten mieltä tilanteesta, jossa perhehoitoon sijoitettu lapsi joutuu tapaamaan vankilassa siskonsa seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittua isää. Tämäkin on todellisuutta ja minä kysyn, onko lastensuojelulaki tällä kohtaa lasten vai biologisten vanhempien suojelun puolella.

Työ ja taistelu jatkuu, blogini löytyy muuten osoitteesta: www.käärmelahti.fi

22.1.2011 5:27  Johannes Remy

Kiitos täsmennyksestä, Kimmo. Olen iloinen kuullessani, että kunnat sentään useimmiten edellyttävät molempien vanhempien allekirjoittavan sopimuksen. Sitä oudompaa on, ettei asiaa ole otettu huomioon nyt käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä.
Kiitos myös osoitteesi korjaamisesta, korjasin sen myös omaan tekstiini.

14.4.2011 0:50  Kukaan ei valvonut.

Keskisuomalainen12.1.2001 kertoo omaa karua kieltä "lastensuojelusta".

Raiskaus perhekodissa.

Aila Paloniemi kirjoitti (Ksml 9.1.) perhehoidon lisäämisen puolesta. Minusta pitää ensin tutkituttaa perhehoidon taso tarkkaan.
Tutkinnan tuloksen pohjalta pitää sitten tehdä lakiin selkeät valvontaohjeet, joita viranomaisten tulee noudattaa.

Myös perhehoitajien pakolliset psykologiset testit ja pakollinen koulutus ennen perhehoidon aloittamista tulee ottaa mukaan valittaessa perheitä.

Itse pyysin sosiaalityöntekijältä päästä pois kotoa, koska isäpuoleni joi niin, että koulunkäynti kärsi. Hän myös pahoinpiteli minua.
Sosiaalityöntekijät järjestivät minulle sijaiskodin, jossa ulkopuolisista kaikki näytti olevan hyvin. Siis näytti olevan. Jouduin raiskatuksi.

Omassa kodissa asuminen olisi ollut paljon parempi vaihtoehto. Pahoinpitelystä toipuu mutta raiskauksesta ei koskaan.

Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa on tehty tutkimuksia sijaishuollossa olleiden lasten kokemuksista. Ne ovat karua luettavaa väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Suomessakin tapahtuu sijaishuollossa väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä, myös normiperheissä ja uskonnollisissa piireissä.

Miksi Suomessa ei tutkita sijaishuollossa olleiden lapsien kokemuksia?
Maksaako sosiaalitoimi minulle terapian, nyt jo aikuisena?

KUKAAN EI VALVONUT Julkaisemme kirjoituksen poikeuksellisesti nimimerkillä. Toimitus

14.4.2011 6:56  Kimmo Käärmelahti

Luin tuon jutun jo aikoinaan Keskisuomalaisesta ja vihaksi pisti.

Ei noin saa tapahtua perhehoidossa, tosin ei saisi tapahtua missään elämässä.
Mutta silti vaan tapahtuu.

Edelleen myös perhekodesissa vaikka niiden pitäisi olla ehdottoman turvallisia paikkoja lapselle.

Vaikka en uskokaan, että jokaista sairasta aikuisen tekoa milloinkaan saadaan ennalta ehkäistyksi sen paremmin perhekodeissa kuin muuallakaan yhteiskunnassa, niin silti tämän tavoitteen puolesta tulee taistella.

Siksi harmittaakin, että perhehoitolain uudistus jäi aivan torsoksi. Ei näissä pienissä kosmeettisissa uudistuksissa paljon ole henkselien paukuteltavaa perhehoidon laadun kehittmisen suhteen.

Samoin toisaalla lainsäädännössä jäi uudistamatta rikosrekisteriotteen vaatiminen molemmilta perhehoitajilta tilanteessa, jossa sopimus tehdään vaan toisen sijaisperheen aikuisen kanssa.

Mutta ei se sopimuksen tekeminen molempien vanhempienkaan kanssa kaikkea pyhitä koska siinä tutkitaan vain menneisyyden rikoshistoria, ei tämän päivän kieroutunutta seksuaalista tai väkivaltaista suuntautuneisuutta.

Omassa lähipiirissäni paljastunut tapaus osoittaa, että vaikka sijaisperheen valmennuksen, ohjaamisen, seurannan ja lapsen sijoittamisen taustalla olisi niinkin ammattitaitoinen ja asiaansa paneutuva taho kuin Pelastakaa Lapset, niin ei heidänkään tiivis perheen kanssa työskentely välttämättä estä sijaisperheessä tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä.

18.4.2011 6:22  Johannes Remy

Kiitos teille molemmille kommentoijille. Surullista on lukea perhekodin tapahtumasta. Toisaalta olen iloinen siitä, että tämä vaatimaton blogi on nyt yksi väylä, jota myöten tuo vääryys tuodaan julkisuuteen.
En usko psykologisten testien käyttöönotolla voitavan ehkäistä tällaisia sijoituksia väärään paikkaan. Eikä rikostaustan tutkiminenkaan niitä estä, mutta johdonmukaisesti toteutettuna kyllä vähentää, ja sekin on jo jotain.
Aivan lähipäivinä palaan aiemmin käsittelemiini lakihankkeisiin, jotka nyt on hyväksytty lopullisessa muodossa. Vaikka parantamisen varaa jäi, rikostaustaotetteen tarkastamisen osalta lakiin tuli itse asiassa käsittelyn aikana olennaisia parannuksiakin.

12.5.2011 6:28  Johannes Remy

Toistan sen mitä olen jo aiemmin sanonut tänne lähetettävistä kommenteista. Älkää kopioiko pitkiä tekstejä, vaan antakaa niihin linkki. Kirjoittakaa itse.

13.5.2011 14:09  Kimmo Käärmelahti

Tervehdys Johannes ja muut lukijat.
Eläimet ja ihmiset ovat vielä kovin eriarvoisessa asemassa. Vihreä oikeusministeri sai aikaiseksi mm. seuraavaa:

Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu on tuomioistuimessa määrättävä eläintenpitokieltoon, ellei sen määräämättä jättämiseen ole erityisen painavia syitä. Muissa tilanteissa kiellon määrääminen on, kuten tähänkin asti, tuomioistuimen harkinnassa laissa mainittujen edellytysten puitteissa.
Tuomioistuinten määräämät eläintenpitokiellot merkitään jatkossa omaan rekisteriinsä. Kesäkuun alusta perustettavaa rekisteriä ylläpitää Oikeusrekisterikeskus. Kaikki silloin voimassa olevat kiellot merkitään rekisteriin.
Eläintenpitokieltorekisterin tiedot eivät ole julkisia, vaan rekisteristä saavat ensisijaisesti tietoja eläinsuojeluviranomaiset, maataloustukia valvovat viranomaiset sekä poliisi, tulli, syyttäjät ja tuomioistuimet. Rekisteristä voidaan antaa tietoja yksityiselle, jos tiedon saaminen on yksittäistapauksessa perusteltua eläinsuojelun toteuttamiseksi tai muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi eläimen sijoittaminen ulkopuolisen henkilön ylläpidettäväksi tai hoitoon.

Milloinkohan sama saataisiin koskemaan myös ihmisiä?
Siis että törkeästä lapsen kohtelusta tuomittu ihminen voitaisiin tuomita lapsenpitokieltoon.
Toivottavaa olisi myös, että törkeästä lapsenpidosta, kuten pahoinpitelystä tai hyväksikäytöstä, tuomituista ihmisistä olisi rekisteri josta voisi tarkistaa tiedot ihmisestä jonka hoitoon lapsensa aikoo antaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini