Onko erityisopetus uusi kansakoulu?

Torstai 23.10.2008 klo 22.38 - Johannes Remy

 

1960-luvun lopulla vasemmisto ajoi Suomessa läpi peruskoulu-uudistuksen. Sen toteuduttua koko maassa 1977 koko ikäluokka on käynyt saman yhdeksänvuotisen yleissivistävän koulun. Ennen peruskoulua käytännössä oli rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa neljä luokkaa käyneet eli noin 11-vuotiaat oppilaat jaoteltiin kansakoulun ja oppikoulun kävijöiksi osin halun, osin kyvyn ja varallisuuden mukaan. Uudistus herätti osassa konservatiivisia piirejä raivoisaa vastarintaa ja tuohtumusta, joka ei kaikkien kohdalla ole haihtunut tänäkään päivänä.

Sosialidemokraatit ajoivat peruskoulu-uudistuksen läpi ennen kaikkea tasa-arvoon painottuneen ideologiansa vuoksi. Peruskouluun siirtyminen edisti vaatimattomasti koulutettujen vanhempien lasten opintietä ja merkittävästi vähensi rinnakkaiskoulujärjestelmään olennaisesti liittynyttä lahjakkuuden käyttämättä jättämistä. Uudistus oli kuitenkin myös käytännöllinen välttämättömyys, sillä rinnakkaiskoulujärjestelmä oli jo spontaanisti luhistumassa: niin harvat vanhemmat ja oppilaat tahtoivat enää jäädä vähemmän tulevaisuudenmahdollisuuksia antaneeseen kansakouluun. Oppikoulun kävijöiden osuus ikäluokasta oli erityisen suuri Helsingissä, viimeisenä rinnakkaiskoulujärjestelmän vuonna 1976 yli 80%. Siinä tilanteessa kansakoulun todistus hyvin suurella todennäköisyydellä takasi

 

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: erityisopetus, peruskoulu, koulutuspolitiikka