Rasismin monet kasvot

Tiistai 15.7.2008 klo 13.19 - Johannes Remy

"Mistäs kaukaa pojat tulee?" kysyy mies uimastadionin saunassa.

"Ihan täältä Suomesta, Helsingistä," vastaa toinen kahdesta tummaihoisesta nuorukaisesta.

"Ei se kuulkaa noin mene, kyllä se päältä näkyy, ettette te täältä ole," käy mies inttämään.

Luovun tavanomaisesta pidättyvyydestäni ja sekaannun keskusteluun. Sanon: "Eiköhän herrat sen itse parhaiten tiedä."

"Ei kuule minua tarvitse opastaa, kyllä minä säännöt tiedän. Kaikki totuudet on sitä paitsi suhteellisia, paitsi se on varmaa, että Suomi on EU:n mallimaa," sanoo mies. Vasta nyt havaitsen hänen olevan humalassa.

Kahden nuorukaisen kohtaama käytös on avointa rasismia, joka on helppo huomata. Ehkä en siksi malttanut pitää päätäni kiinni, että pienen pieneltä osalta tilanne on minulle tuttu itseeni kohdistuvana. Nuoruudessani sain aina silloin tällöin kuulla vastaavanlaisia kommentteja. Erona oli se, että ne alkoivat vasta kertoessani nimeni, eikä ulkonäössäni ole mitään enemmistöstä poikkeavaa. Osakseni onkin tullut vain aavistus siitä paineesta, jonka alaisina afrikkalaisperäiset tai suomea venäläisellä aksentilla puhuvat ihmiset ovat jatkuvasti.  Nyttemmin en enää pitkään aikaan ole kohdannut tungettelevaa utelua tai keljuilua nimestäni. Ehkei yksi Remy ole enää väestöpohjan monipuolistuttua mikään juttu, tai

Lue lisää »

Maahanmuutto läpinäkyväksi

Lauantai 28.6.2008 klo 14.14

 

Suhtaudun ulkomaalaisten maahanmuuttoon yleisesti ottaen myönteisesti. Maahanmuuton kautta voidaan paikata suomalaisen kantaväestön vanhenevaa ikärakennetta, estää työvoimapulaa ja hankkia maahan osaamista. Siirtolaisuus tuo mukanaan myös ongelmia, mutta tase jää vastaanottajan kannalta positiiviseksi, kuten siirtolaisuuteen pohjautuvien Yhdysvaltojen ja Kanadan esimerkit osoittavat.

 

Maahanmuuttajia on monenlaisia. Pakolaisten vastaanottamisessa ensisijaista on turvapaikan antaminen, ei vastaanottajamaan pakolaisista mahdollisesti saama hyöty. Työperäisessä maahanmuutossa sekä vastaanottavan maan viranomaiset että siirtolainen itse toimivat taloudellisen hyödyn näkökohdista: siirtolainen haluaa aiempaa asuinmaataan paremman toimeentulon ja vastaanottajamaa työn tekijän. Vielä toiset tulevat maahan perheiden yhdistämisen kautta joko kantasuomalaisten tai aiemmin saapuneiden siirtolaisten perheenjäseninä. Perheiden yhdistämisen kieltävä vastaanottajamaa ei olisi siirtolaisten silmissä kovin houkutteleva. Vastaanottajamaa ei myöskään voi vain poimia rusinoita pullasta epäämällä sosiaaliturvaa tai julkisia terveydenhuoltopalveluita maahan jo laillisesti saapuneilta.

 

 

Lue lisää »